Edelliskerran (viimeksi olimme pääsiäisenä) kävimme Suomessa maaliskuun ekana viikonloppuna, jolloin juhlimme isäni 60-vuotissynttäreitä. Emme voineet valitettavasti treffata Tommyn perhettä ollenkaan, sillä heillä oli hiljattain riehunut vatsatauti. Sehän tiedetään miten kävi viimeksi, kun tapasimme heitä vatsatautikierteen jälkeen: olimme molemmat koko pääsiäisen (2012) päät ämpärissä.
Lauantaipäivän vietimme Tommyn kanssa kaupungilla pyörien. Minä yritin metsästää yksiä Clarksin nilkkureita, jotka bongasin Tukhomasta jo viime syksynä, mutten sitten koskaan ostanut. Sitten kun vihdoin halusin ne ostaa niin ne oli loppuunmyyty ihan joka puolelta, netistäkin. Ilokseni onnistuin löytämään kyseisen kengät Turun Haloselta, mutta siellä ei ollut mun kokoa. Suomen viimeinen pari kolmeseiskoja löytyi Kokkolasta. Teimme sellaisen kuvion, että kengät lähetetään Kokkolasta Helsinkiin, johon olin menossa parin viikon päästä. Tarina päättyi kuitenkin surullisesti, sillä Helsingissä totesin 37 olevan mulle liian pieni :-( Tyhmä mikä tyhmä - minä siis. No, se oli aika klassinen malli, joten odottelen että niitä tulisi uudelleen myyntiin ensi syksynä.
Kenkämetsästyksen lomassa käytiin herkuttelemassa Naantalin aurinkoisessa :-)
Neljältä kokoonnuimme porukalla Birdie-nimiseen ravintolaan juhlistamaan 60-vuotiasta isää. Meidän perheen lisäksi paikalla olivat isän veljet puolisoineen sekä mamma & mummi.
Alkupalaksi tilasin vuohenjuusto crostinin, joka oli superhyvä! Pääruoaksi valitsin Surf & Turf -annoksen, joka sisälsi valkosipulivoissa paistettuja tiikeriravun pyrstöjä, härän ulkofilettä pippurikastikkeessa, pariisin perunoita ja salaattia. Mums ja nams, maha kiitti!
Ruokailun lomassa kuuntelimme muutamia puheita. Molemmat isän veljet pitivät puheen, samoin kuin vanhin veljeni Jaakko. Me olemme aikamoista itkukansaa: Jaakko herkistyi oman puheensa aikana ja silmäkulmia taisi kuivata minun lisäkseni myös ainakin isä :-)
Birdiesta siirryimme kamalan lumimyrskun saattelemana kotiin Raisioon, jossa kahvittelimme yömyöhään.
Sunnuntaina lumimyrsky oli tipotiessään ja päivä valkeni aurinkoisena. Meitä Tommyn kanssa ihmetytti valtava lumen määrä, sillä täällä Tukholmassa oli tuolloin jo monin paikoin lumetonta. Päivän vietimme pääosin meillä kotona rentoillen, mutta kävimme myös pienellä kävelyllä auringossa. Tommysta taitaa olla useampikin tällainen auringonottokuva :-)
Illansuussa Tommyn ystävä Henkka nappasi meidät kyytiin ja menimme kylään Jennin ja Jussin luokse. Vietimme siellä mukavan parituntisen omenapiirakkaa syöden ja kuulumisia vaihdellen. Tyson-herra oli myös menossa mukana :-)
Puoli ysin maissa Henkka ja Jenna heittivät meidät satamaan, jossa meitä odotti uusi Viking Grace. Emme olleet aiemmin käyneet laivassa, joten oli kiva nähdä onko se kaiken hehkutuksen arvoinen. Laiva oli moderni ja tottakai siisti, muttei mielestäni mikään superihmeellinen. Kiva kuitenkin, kun hytti oli vielä freessi eikä ällöttänyt esim. laskea tavaroita tasoille ja lattialle.
Se oli sellainen Suomi-viikonloppu. Ensi kerralla voisin kirjoitella pääsiäisestä sekä myös ehkä tiivistetysti maaliskuun kuulumisista. Nyt täällä otetaan iisisti ja podetaan flunssaa. Mulla on vähän jo helpottanut mutta Tommy on aika naatti. Hän ei mennyt tänään töihin eikä varmaan vielä huomennakaan. Toivotaan että tauti jättää meidät pian rauhaa.
Nyt täytyy suunnata pyykkitupaan, meidän vuoromme alkaa juuri. Pirteää viikkoa, vi hörs snart!
Lauantaipäivän vietimme Tommyn kanssa kaupungilla pyörien. Minä yritin metsästää yksiä Clarksin nilkkureita, jotka bongasin Tukhomasta jo viime syksynä, mutten sitten koskaan ostanut. Sitten kun vihdoin halusin ne ostaa niin ne oli loppuunmyyty ihan joka puolelta, netistäkin. Ilokseni onnistuin löytämään kyseisen kengät Turun Haloselta, mutta siellä ei ollut mun kokoa. Suomen viimeinen pari kolmeseiskoja löytyi Kokkolasta. Teimme sellaisen kuvion, että kengät lähetetään Kokkolasta Helsinkiin, johon olin menossa parin viikon päästä. Tarina päättyi kuitenkin surullisesti, sillä Helsingissä totesin 37 olevan mulle liian pieni :-( Tyhmä mikä tyhmä - minä siis. No, se oli aika klassinen malli, joten odottelen että niitä tulisi uudelleen myyntiin ensi syksynä.
Kenkämetsästyksen lomassa käytiin herkuttelemassa Naantalin aurinkoisessa :-)
Neljältä kokoonnuimme porukalla Birdie-nimiseen ravintolaan juhlistamaan 60-vuotiasta isää. Meidän perheen lisäksi paikalla olivat isän veljet puolisoineen sekä mamma & mummi.
Alkupalaksi tilasin vuohenjuusto crostinin, joka oli superhyvä! Pääruoaksi valitsin Surf & Turf -annoksen, joka sisälsi valkosipulivoissa paistettuja tiikeriravun pyrstöjä, härän ulkofilettä pippurikastikkeessa, pariisin perunoita ja salaattia. Mums ja nams, maha kiitti!
Ruokailun lomassa kuuntelimme muutamia puheita. Molemmat isän veljet pitivät puheen, samoin kuin vanhin veljeni Jaakko. Me olemme aikamoista itkukansaa: Jaakko herkistyi oman puheensa aikana ja silmäkulmia taisi kuivata minun lisäkseni myös ainakin isä :-)
Birdiesta siirryimme kamalan lumimyrskun saattelemana kotiin Raisioon, jossa kahvittelimme yömyöhään.
Sunnuntaina lumimyrsky oli tipotiessään ja päivä valkeni aurinkoisena. Meitä Tommyn kanssa ihmetytti valtava lumen määrä, sillä täällä Tukholmassa oli tuolloin jo monin paikoin lumetonta. Päivän vietimme pääosin meillä kotona rentoillen, mutta kävimme myös pienellä kävelyllä auringossa. Tommysta taitaa olla useampikin tällainen auringonottokuva :-)
Illansuussa Tommyn ystävä Henkka nappasi meidät kyytiin ja menimme kylään Jennin ja Jussin luokse. Vietimme siellä mukavan parituntisen omenapiirakkaa syöden ja kuulumisia vaihdellen. Tyson-herra oli myös menossa mukana :-)
Puoli ysin maissa Henkka ja Jenna heittivät meidät satamaan, jossa meitä odotti uusi Viking Grace. Emme olleet aiemmin käyneet laivassa, joten oli kiva nähdä onko se kaiken hehkutuksen arvoinen. Laiva oli moderni ja tottakai siisti, muttei mielestäni mikään superihmeellinen. Kiva kuitenkin, kun hytti oli vielä freessi eikä ällöttänyt esim. laskea tavaroita tasoille ja lattialle.
Se oli sellainen Suomi-viikonloppu. Ensi kerralla voisin kirjoitella pääsiäisestä sekä myös ehkä tiivistetysti maaliskuun kuulumisista. Nyt täällä otetaan iisisti ja podetaan flunssaa. Mulla on vähän jo helpottanut mutta Tommy on aika naatti. Hän ei mennyt tänään töihin eikä varmaan vielä huomennakaan. Toivotaan että tauti jättää meidät pian rauhaa.
Nyt täytyy suunnata pyykkitupaan, meidän vuoromme alkaa juuri. Pirteää viikkoa, vi hörs snart!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti