Livet efter jul

Heippahei ja mukavaa torstai-iltaa! Tämä viikko on vilistänyt mieletöntä vauhtia eteenpäin ja huomenna onkin taas fredagsmysin aika. Maanantaina meillä oli infotiimin kesken kevään suunnittelupäivä, joten yli puolet työpäivästä kului eräässä hotellissa kevään tavoitteita ja juttuja suunnitellen. Tiistaina ehdin olla töissä vain muutaman hassun tunnin, kun pitikin jo lähteä kohti Arlandaa ja lentää Helsinkiin parin päivän työmatkalle. Keskiviikko ja tämä päivä kuluivat Helsingissä koulutusmessuilla pienimuotoista nettisivututkimusta tehden. Iltapäivällä lensinkin jo takas Tukholmaan ja nyt olen taas kotona Tommyn kainalossa. Home sweet home!

Tiistaina oli jännittävä päivä. Isoveljeni Olli tuli hakemaan mua kentältä ja mä pääsin vihdoin, pitkältä tuntuvan odottelun jälkeen, tapaamaan upouutta perheenjäsentämme. Voi hyvä tavaton kuinka suloinen tuo pieni mies olikaan! Ja todellakin pieni. En ole koskaan tavannut niin pikkuruista ihmistä, eihän hän painanutkaan yhtään mitään. Sormet ja varpaat olivat minipienet ja vähän vielä ruttuiset. Pienellä oli silkkisen pehmeä iho ja sileä tukka. Tämä täti on kyllä ihan totaalisen rakastunut! Vauva oli myös hirveän rauhallinen ja uninen. Munkin sylissäni hän viihtyi pariinkin otteeseen pitkät pätkät tyytyväisenä ja nukahtikin lopulta pienessä kyttyrässä pylly pystyssä mun syliin ♥ Meidän enstreffit olivat siis oikein onnistuneet, ja seuraavan kerran kohtaamme helmikuun puolivälissä nimiäisten merkeissä. En malta odottaa!

En ehkä nyt kirjoittelekaan suunnitelmista poiketen tällä kertaa enempää, sillä haluan päästä nyt reissaamisen jälkeen ajoissa nukkumaan. Tässä kuitenkin vielä jokunen muutaman viikon sisällä napattu kännykkäkuva, osa ihan järkeviä ja osa taas vähän vähemmän järkeviä.. :-)

Tässä hän on, pienen pieni ja suloinen veljenpoikani ♥

10.1 tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun muutin Tukholmaan (voitteko kuvitella?). Tätä juhlistimme töissä kaneli- ja kardemummapullia aamupalaksi herkutellen.

Tukholmaankin on nyt viimein tullut talvi, vaikkakin pakkasta on pääosin ollut ihan vain yksi-kaksi astetta.

Viime sunnuntaina tapasin pitkästä aikaa ystäväni Katien, kun fikailimme persoonallisessa ja herttaisessa kahvilassa Söderillä.

Teimme toimistolla Suomi-huoneessamme pientä uudelleenjärjestäytymistä, jonka seurauksena mä vaihdoin paikkaa huoneen toiselle reunalle. Tässä näkymä mun uudelta työpisteeltä – ei huono, eller hur?

Treeni-into on kova ja salilla on tullut käytyä jopa viime syksyä tiheämpään tahtiin. Nu kör vi, Stockholm! Mulla onkin tälle vuodelle kaksi aikamoista tavoitetta ja lupausta: Lidingö Triahtlon elokuussa ja Ruisrääkki-puolimaratoni syyskuussa.

Vein pienelle lahjaksi maailman pienimmät housut :-)

Joulu ja joululoma ovat nyt todellakin ohi – siitä todisteena tämä ja monet muut joulukuusien hautausmaat ympäri Tukholmaa.

Sellaisia höpinöitä ja kuvia tällä kertaa. Tiedossa on taas rauhallinen viikonloppu ilman sen suurempia menoja – me like! Ainiin, viime viikonlopusta kuoriutui kyllä melko tehokas, sillä sunnuntaina me siivosimme Tommyn kanssa koko asunnon, minä järjestin vaatekaappini uuteen uskoon ja vielä lisäksi – kirsikkana kakun päällä – sulatimme meidän pakastimen. Se olikin jännittävä ja meille ihan uusi kokemus, ja lopputulos on oikein hyvä :-) Mutta nyt iltapalalle ja nukkumaan. Kauniita unia ja rentouttavaa viikonloppua toverit!

Två veckor av glädje

Terppa! Viikonloppu Tukholmassa sujui oikein rennosti ja uneliaasti. Nukuin molempina öinä niin paljon ja niin pitkään, että koko viikonlopun olo oli väsynyt ja laiska. Lauantaina käväisimme Tommyn kanssa Barkarbyn outletissa ja sunnuntaina kahvittelin ystäväni Katien kanssa. Muutoin viikonloppu sujui kotosalla löysäillen, leffoja katsellen ja kotia siivoillen.

Kuten aiemminkin kerroin, vietimme koko joululoman Suomessa. Etukäteen en ollut sopinut muutamaa menoa lukuunottamatta lomalle mitään ohjelmaa, mutta kummasti päivät ja viikot kuitenkin täyttyivät loman edetessä. Asustimme ensin Tommyn vanhempien luona muutaman yön, mutta sitten muutimme minun vanhempieni luokse, koska Tommyn äiti sai sitkeän flunssan. Meidän piti saapua Turkuun joulua edeltävänä sunnuntaiaamuna, mutta Amorellan pidentyneen telakkareissun vuoksi pääsimme lähtemään Tukholmasta vasta sunnuntaiaamuna ja siten olimme Turussa vasta illalla. Päivä laivalla kului onneksi nopeasti nukkuen, syöden ja erästä sarjaa katsellen.

 
Joulua vietimme sekä minun että Tommyn perheen kanssa, paikasta toiseen pomppien – onneksi välimatkat ovat niin pieniä että tämä onnistuu helposti. Ensin söimme puuroa Tommyn luona (wheee sain mantelin) ja sitten myöhemmin meillä. Sen jälkeen siirryimme Tommyn siskon Mariannen luo syömään ja odottelemaan joulupukkia (=Tommya), ja illemmalla menimme vielä meille syömään ja viettämään aattoiltaa.

 

 

 

Joka vuosi mietin, että ensi vuonna olen vain yhdessä ja samassa paikassa koko aaton, mutta en sitten kuitenkaan koskaan malta tehdä niin, kun on mukava viettää joulua molempien perheiden kanssa. Erityisen mukavaa joulussa oli se, että veljeni Jaakko pääsi viikon vapaalle Libanonista ja sai viettää joulua rakkaidensa kanssa.

Joulu- ja tapaninpäivä sekä joulun ja uudenvuoden väliviikko sujuivat nopsasti pikkuihmisten kanssa leikkien ja ystäviä treffaillen. Joulupäivänä söimme Jaakon perheen kanssa, ja joulupäivän iltana vietin iltaa Miian ja Juuson luona perinteisissä glöginmaisteluissa. Tapaninpäivänä kokoonnuimme Tommyn perheen kanssa Susannan ja Villen luo illanviettoon. Perjantaina treffasimme kaksi ystäväpariskuntaamme ja vaihtelimme kuulumisia kahvipöydän ääressä. Lauantaina treffasimme tyttöporukallamme, ensin Tintåssa illallisen merkeissä ja myöhemmin illalla Kirsin uutta kotia ihastellen ja After eight -kakulla herkutellen. Päätimme tänä vuonna skipata perinteisen joululahjojen vaihdon ja sen sijaan keskittyä kuulumisten vaihteluun ja yhdessäoloon.

Oliveria ja Saraa hoidin loman aikana muutaman päivän, ja yhtenä päivänä myös pieni Ilona liittyi mukaan leikkeihin. Päivät pikkuisten kanssa kuluivat puistossa seikkaillen, värityskirjaa täyttäen, balettia tanssien, erilaisia pelejä pelaillen ja hölmöjä kuvia nappaillen.

Uuden vuoden alkamista juhlistimme ystäväporukalla Olessian ja Ronin luona. Olessia oli parin apurin kanssa loihtinut pöydän täyteen herkkuja, joista omaksi suosikikseni nousi mieletön perunasalaatti – sinänsä yllättävää, koska minä en juurikaan perunasalaatista pidä, tai niin luulin tähän asti. Myös jälkkärit olivat oikein onnistuneita: kinuskijuustokakkua ja passionhedelmä-mango-sorbettia. Mums ja nams! Herkkupöydän ehdoton päätähti oli kuitenkin näyttävä nakkikori, jossa HK:n aitonakit löysivät paikkansa kimaltavasta kristallikorista.

 

 

Puolen yön aikaan läksimme ulos katsomaan (ja pojat myös ampumaan) ilotulituksia. Minä en ilotulituksista oikein välitä, sillä niistä aikeutuva pelko on suurempi kuin niiden tuottama ilo. Kaupungin ilotulitus oli hieno ja kun sitä katselu tarpeeksi kaukaa, niin se oli fine. Asia erikseen taas on raketit ja pommit, joita räjäytellään missä ja miten sattuu. Meilläkin oli vahinko lähellä, kun raketti ampaisi arvaamattomasti vaakatasossa maata pitkin ihmisiä päin. Mitään ei onneksi kuitenkaan käynyt, mutta läheltä liippasi. Jännitysnäytelmän jälkeen siirryime sisätiloihin jatkamaan iltaa pelailun merkeissä.

Uuden vuoden jälkeinen loppuosa lomasta kuluin osittain töiden merkeissä, sillä tein kolme työpäivää etänä Suomesta käsin. Jäljelle jääneen ajan vietimme perheen ja ystävien kesken. Tehokkaan aikataulutuksen ansiosta ehdin vaihdella kuulumisia monen ystävän kanssa muun muassa lounastellen, kahvitellen ja porealtaassa lilluen. Ehdin myös viettää aikaa isovanhempieni, vanhempieni sekä Tommyn vanhempien kanssa.

Lauantaina saimme ilouutisen, kun perheesemme syntyi pieni prinssi. Veljeni Olli ja tämän avovaimo Tiina saivat esikoisensa, "maailman suloisimman otuksen", lauantaiyönä kiireellisellä keisarinleikkauksella Espoossa. En valitettavasti ehtinyt tavata pientä miestä vielä, mutta onneksi lennän ensi viikolla Helsinkiin työmatkalle, niin pääsen samalla reissula tervehtimään uutta pientä ihmettä. Kuvista päätellen pikkuinen on todella suloinen (ja valtavan pieni), enkä malta odottaa että tapaan hänet.

Viimeistä iltaa Suomessa vietimme Tommyn perheen mökillä rentoutuen ja pelaillen. Olin ajatellut lähteä tuona iltana ulos haistelemaan Turun yöelämää, mutta olin oikein tyytyväinen rauhallisempaan ratkaisuun. Loma hurahti hurjaa vauhtia oli, ja sunnuntaina meidän olikin jo aika hypätä laivan kyytiin ja porhaltaa kotiin Tukholmaan. Maanantaina oli onneksi vielä vapaapäivä, niin saimme rauhassa kotiutua ja valmistautua tulemaan työviikkoon.

Kiitos jälleen äidille ja isälle sekä Ritvalle & Joukolle majapaikoista. Oli ihanaa viettää aikaa perheiden ja kaikkien ystävien kanssa. Nähdään taas pian! ♥ Iloa uudelle vuodelle allihopa!

Här är jag igen!

GOTT NYTT ÅR TILL ALLA! Täällä ollaan taas linjoilla ja takaisin Tukholmassa. Kahden viikon joululoma tuli tarpeeseen ja oli oikein onnistunut. Perheen kanssa yhdessäoloa, ystävien kanssa höpöttelyä, erinomaista ruokaa ja paljon unta – tuollaisia juttuja lomani pitkälti sisälsi. Kirjoittelen viikonloppuna enemmän, nyt halusin vain piipahtaa ja sanoa hellurei.

Tuossa vähän esimakua joululoman kuvasaldosta.. ;-) Se on moro tältä erää, kuullaan taas pian!